Salvador - perjantai/lauantai

Perjantain ja lauantain välisenä yönä saavuimme tänne ihanaan lämpöön! Yöllä kun saavuimme taksilla hotelliin niin lämpötila oli +28 astetta. Aaahh!

Kirjauduimme hotelliin ja päästyämme huoneeseen ensimmäisenä oli ajatus suihkuista. Ennen sitä kuitenkin korkkasimme oluet jääkaapista. Maistui muuten erinomaiselle. Suihkukin maistui ja nippa nappa jaksoi kaivaa yöpaidan matkalaukusta ennen kuin silmät menivät kiinni.

Aamupalaa hotellissa on tarjolla joka päivä klo 6-10. Laitoimme varmuudeksi kellon illalla soimaan että ehtisimme ainakin 9 jälkeen aamupalalle mutta eihän me kelloa tarvittu kun muutenkin herättiin jo ajoissa eli ennen puolta kahdeksaa. Pesut nopeasti ja vaatteet niskaan että päästiin katsastamaan aamupalatarjonta. Olin lukenut hotelliarvosteluista että aamiainen on liian samanlainen joka päivä. No, ensivaikutelma oli että täällähän on niin montaa laatua että itse voi hyvin vaihdella aamista tarpeen mukaan. Kaikkea (paitsi vihanneksia) oli monipuolisesti ja varsinkin hedelmiä sekä kakkuja.

Aamiaiset nautittuamme kävimme huoneessa rasvailemassa itseämme ja lähdimme tutustumaan ympäristöön. Ensin lähdimme tutustumaan pitkien rantojen suuntaan eli Barraan. Menomatka meni varsin kivasti koska oli yli puolet matkasta alamäkeä. Nautimme lämmöstä, tuoksuista (varsinkin hedelmäkojujen kohdalla) ja erilaisesta kulttuurista. Ostimme rannalta oluet ja nautimme ne jääkylminä istuen rappusilla samalla katsellen uimareita meressä. Kipusimme oluiden jälkeen takaisin hotellille ja kylläpä se mäki olikin muuttunut pitkäksi tähän suuntaan mennessä! Voi jestas että oli hiki kun pääsimme "kotikadulle" (Av. 7 de Septembro on kotikatumme täällä olo ajan) joka on tasamaata. Haimme kaupasta hiukan juotavia ja palasimme hotelliin huilaamaan hetkeksi.

Iltapäivän puolella lähdimme kävelemään päinvastaiseen suuntaan ja etsimään toista Salvadorin maamerkkiä. Ylläolevissa kuvissa ovat molemmat eli majakka on Barrassa ja tuo hissi on Centrossa. Kävelimme kohti Mercado Modeloa alatien/rantatien kautta joka oli aika syrjäistä seutua ja jalankulkijoiden kaukalon olivat valloittaneet laitapuolen kulkijat. Me kuljimme suurimman osan matkasta toisella puolen jossa oli vain kapea koroke joka ei tainnut olla tarkoitettukaan jalankulkijoille mutta tie oli vilkasliikenteinen joten ylikään ei meinannut päästä. Kaukaloon (jalkakäytävässä oli korkeat reunukset) päästyämme en ehkä olisi sinne halunnut. Siellä oli törkyä vaikka kuinka ja haisi ihan sille itselleen joka askeleella. Vain muutama "asukki" oli paikalla ja onneksi en ymmärtänyt mitään mitä puhuivat meille. Taisi askelet nopeutua hiukan tuossa kohden. Maisemat olivat omituisella reitillämme kuitenkin mainiot.
Tässä kuvassa näkyykin hiukan kaukalon reunusta ja mukavia maisemia kävelyreittimme varrelta.

Alakuvassa jonkun taiteilijan näkemys muuriin muurattuna samalta alueelta.

Muutaman kilometrin matka +33 asteessa laittoi kyllä hikoilemaan ja juotavaa teki kovasti mieli. Kun saavuimme Mercado Modelolle oli päällimäisenä mielessä juoma mutta eihän niitä myytäviä voinut olla ihastelematta ensin. Ensimmäinen kauppa kun sattui vielä olemaan Olodumin tavaraa täynnä jonka näin. Sieltä en vielä ostanut mitään mutta tänne palaamme kyllä uudelleen varmasti useammankin kerran!

Kauppakeskuksen toisella puolella oli baari jonne suuntasimme. Baari oli sellainen kuin täällä näyttää joka puolella olevan eli muoviset pöydät tuoleineen ja tarjoilu muovimukeista. Vaan kyllä maistui ensimmäinen Capirinha tässä aidossa ympäristössä hyvältä! Eikös näytäkin siltä?

Nautittuamme caipit jaksoimme kiertää kaupoissa. Sattuipa kivasti että paikalla oli myös muutamat soittajat joten pääsin jo kuulemaan sambaa bahialaisittain ja tapaili siellä jokunen ohikulkijakin jo askeleita kaupan käytävällä. Ei lienee vahinko että pojat soittivat paikassa jossa oli ympärillä useampiakin soitin kauppoja.

Tässä yksi kasa soittimia esillä. Tuolla Modelossa on jotenkin kiva tunnelma. Vain ahdistavat kauppiaat hiukan häiritsevät mutta onneksi en tiedä mitä he aina puhuvat! Välillä kyllä harmittaakin kun ei tiedä mutta tuollaisissa tyrkkytilanteissa ei harmita ollenkaan.

Modelon piha-alueella oli myös myyntikojuja josta ostimme miehelle hatun ja josta minä haen vielä joku päivä limemorttelin. Rihkamakauppiaita oli vaikka kuin paljon mutta tähän ikään on oppinut ettei ihan kaikkea kannata ostella. Välillä meinaa kyllä hulluus iskeä!

Modelolta lähdimme tuolla kuuluisalla hissillä alakaupungista yläkaupunkiin. Hissimaksu oli vallan huima eli 0.15 realia joka on aikalailla 6 senttiä eurovaluutassa.

Yläkaupungista oli hienot näkymät alas ja pääsin kuvamaan Modelonkin tuolta.

Yläkaupungista hotelliin kävelimme suorinta tietä ja aika hiljaiselta sekä epämääräiseltä näytti paikoin nämäkin alueet mutta hyvin tuokin matka kuumuudesta huolimatta sujui.

Campo Grandelle tullessamme tiesimme olevamme jo melkein perillä. Paikalliset kartat nimittäin ovat kovin summittaisia eikä kaikkia teitä läheskään ole niihin merkitty. Tämä on paikka jossa karnevaalataan 7.2. lähtien. Ei malttaisi odottaa enää!