Salvador - kotiin lähtö ja paluu

 Keskiviikon vietimme lähinnä shoppaillen joskin aamupäivästä siihen ei vielä paljon ollut mahkuja kun monet kaupat olivat vielä kiinni. Barran ostoskeskus johon ensitöiksemme hurautimme aamusta taksilla oli vielä kiinni ja aukesi vasta iltapäivällä. Emme jääneet odottamaan sen avautumista vaan kävelimme rantakadulla jossa vielä viimeiset bileiden rippeet olivat menossa ja lähdimme hiljalleen takaisin hotellin suuntaan. Iltapäivästä teimme sitten uuden yrityksen mutta toiseen suuntaan. Kävimme Lapan ja Piedalen ostoskeskuksissa sekä matkalla olevissa kaupoissa. Kamalasti ei mitään löydetty mutta jotain kuitenkin. Parasta reissussa oli Kilo-ravintolan ruoka joka maksoi euroissa 13 e kahdelta hengeltä oluineen.

Olimme päättäneet että torstaina nautimme rantaelämästä edes vähän ja koitamme saada rusketusraitoja hiukan tasattua. Koska kumpikaan meistä ollut mitään rannalla makoilijoita niin vietimme hetkisen rantaelämää istuskellen kivellä ja uiden tuolla kohdalla rantaa joka näkyy oikean puoleisessa kuvasssa. Koska oli aamupäivä ei kovaa ruuhkaakaan rannalla vielä ollut kuten kuvista näkee.

Hyvin oli ranta jo siivottu karnevaalien jäljiltä joten oli nautinnollista työntää varpaat hiekkaan kivellä istuskellessa ja vain nauttia auringosta, pienestä tuulesta ja pudistella päätään ohimeneville kauppiaille. Onneksi kauppiaat täällä lopettavat aika nopeasti tyrkyttämisen jos pudistaa päätään tai sanoo EI. Kaikkiallahan eivät lopeta millään (esim. asuntokauppiaat) tyrkyttämistään ja se on raivostuttavaa!

Torstai-ilta kului matkalaukkua pakaten ja karsien poistettavia kamoja. Minulla oli nimittäin monta sellaista vaatetta ja yhdet kengätkin mukana jotka sain jättää sinne ja tein näin tilaa matkalaukkuun. Myös  aurinkorasvan jämät ja shampoo jäivät kotiin tuotavien tavaroiden joukosta pois.

Perjantaina heräsimme aamulla ajoissa jotta ehdimme heti kuudelta aamupalalle ja seitsemäksi oli tilattu taksi viemään meitä lentokentälle. Taksimatka sujui ihmeen joutuisasti, ei suuria ruuhkia lentokentän suuntaan vaikka toiseen suuntaan olikin. Lähtöselvitys hoitui koneella näppärästi ja laukutkin saatiin pudotettua ruuhkattomalla kentällä eli kiva oli tulla ajoissa! Pitkä kotimatka oli alkamassa sillä olisimme kotona vasta lauantaina illalla vaikka lähdimme jo perjantaina aamulla Salvadorista. Vaihdot Saõ Paulossa ja Lissabonissa olivat kuitenkin 3-4 h eli kentillä meni aikaa odotteluihin. Lennot olivat hyvin aikatauluissa ja Helsingissä olimmekin vain 50 minuttia myöhemmin kuin piti eli klo 17. Klo 18 lähti bussi Tampereelle ja kotona olimme viimein vähän yli yhdeksän.

1.5 vuorokauden valvomisen jälkeen maistui kotona vielä kahvi, ruisleipä ja pitkä nautinnollinen suihku ennen nukkumaan menoa. Allaolevan kuvan mukaiset tunnelmat mielessä nukahdin ihanaksi kymmeneksi tunniksi oman sängyn puhtaisiin lakanoihin.

Brasilia - palaan vielä!

Salvador - maanantai ja tiistai karnevaalien päätös

Kotikatumme oli karnevaalipäivinä suunnilleen tämän näköinen kuin yläkuvassa. Bändien esiintymislavat olivat jonossa odottamista huoltoa ja uudelleen liikeelle lähtöä aamupäivästä alkaen. Bileethän alkoivat jo ennen puolta päivää jokaisena muuna päivänä paitsi torstaina ja perjantaina.

Vietimme maanantain hiukan enemmän huilaillen ja Campo Granden puistossa ilmaiseksi bändejä kuunnellen ja katsellen. Samalla näimme kaikenlaista paikalliskulttuuria. Olimme lähes ainoita ulkomaalaisia tällä bilepaikalla! Myöskään sunnuntaina camarotessa ei montaa muunmaalaista näkynyt, ainakaan ulkoiselta olemukseltaan ei erottanut.

Tässä tulee puistobileistä kuvia:

Tiistaina päätimme ottaa taksin ja ajella Bonfimiin katsastamaan mitä siellä tapahtuisi sillä kaupunki oli edelleen karnevaalien kourissa ja kaikki toimi vain karnevaalien ehdoilla. Olisimme varmasti viettäneet uima-allaspäivän jos sellainen hotellissamme olisi ollut. Rannalle oli turha yrittää sillä se oli täynnä bilettäjiä koko karnevaalien ajan ja ylikin...

Bonfimin katedraali

kirkon aitaan oli toivenauhoja jätetty muutama!

kaupungin yllä

Ooo Salvador...

vesi oli niin matalalla että veneet ei ois päässy lähtemään

vanha linnake Bonfimissä

Hurautimme taksilla täältä Mercado Modelolle jossa kävimme oluilla. Karnevaalihinnat olivat vielä voimassa eli vetivät kahdesta oluesta 5 realia enemmän kuin edellisviikolla. Kokeilivat meihin viivytystaktiikkaa että olisivat saaneet koko 20 realisen meiltä vietyä mutta päätimme istua niin kauan että täti tuo siitä rahasta takaisin. Listahintahan oluilla olisi ollut 9 realia...



Oluiden jälkeen lähdimme kävellen hotelliamme kohden. Oli tarkoitus mennä hissillä taas yläkaupunkiin mutta jono oli hissillä niin älytön että nousimme tietäpitkin jalan. Olimme kyllä aivan hiestä märkiä sen nousun jälkeen mutta onneksi ylhäällä sentään tuuli jonkin verran välillä.

Hotelliin lopulta päästyämme maistuikin suihku taivaalliselta. Illalla meillä oli ohjelmassa vielä Campo Grandelle meno, viimeistä karnevaali-iltaa viettämään ja toiveena nähdä suosikkibändini Olodum. Sen oli määrä esiintyä 17.45 mutta eihän se aloittaisi tietenkään aikataulussa joten aiemmin emme puistoon menneet.

Istuksimme puistossa kuunnellen jotain muuta "ei niin hyvää"-bändiä kun kuulin ihan kuin taustalta tuttuja rytmejä. Kurkistelimme toiselle puolen puistoa katsomoiden taa ja siellähän näkyi tuttuja värejä ja tuo Olodumin logo joka vasemman puoleisessa pallossa näkyy. Äkkiä siis camaroiden vierelle tien varteen katsomaan!

Heti ensimmäinen biisi jonka kuulin oli "Faarao". Tuttuakin tutumpi biisi jota ollaan menty monesti sambatunneilla. Kyllä siinä alkoi jalka vipattaa kummasti.

Muutama muukin biisi tuli vielä tuon suoran aikana kun rekka valui tuolta camarojen välistä hiljalleen eteenpäin. Ilta oli pelastettu ja jäi niin hyvä mieli näistäkin karnevaaleista.

Vaikka järjestelyt olivat mitä olivat niin ainakin täällä oli panostettu todellakin turvallisuuteen. Kaikkeahan ei silti pysty välttämään. Näimme jälkeenpäin televisiosta miten paljon kaikenmoista tappelua yms. oli tapahtunut, varsinkin tuolla Barrassa (ranta-alueella). Me näimme ainostaan kerran kun poliisi tai vartija (ei niitä meinannut erottaa...) läpsi yhtä poikaa joka oli puistossa kusella. Puiston ympäristössä oli nimittäin tuotu vaikka kuinka paljon bajamajoja juuri siksi ettei jengi kuseksisi ihan mihin sattuu. Hajuhaitat täällä olivatkin välillä sellaiset että oksennus meinasi tulla. Ei ihme että kadut pestiin joka aamu noin viideltä vedellä. Kun karnevaalit olivat ohi niin kaupunkia alettiin puhdistaa pesuaineiden ja veden avulla joka paikasta.

voitte uskoa ettei tässä väkijoukossa paljon mahtunut sambailemaan

Salvador - sunnuntai 10.2.13

 Esiintymiset alkoivat sunnuntaina jo ennen puolta päivää mutta ennen sitä...

Tankkasimme aamiaisella kunnolla ja sen jälkeen huilasimme aina lähelle puolta päivää jotta jaksaisimme heti puolen päivän jälkeen lähteä bileisiin. Aluksi suunnistimme Campon infopisteelle koska emme olleet vielä nähneet missä Camarote Forte sijaitsi. Infopisteitä oli hyvin  ja niissä mainostettiin hienosti myös englanniksi jotta kysy mitä vain mutta kas, ei siellä englantia puhuttu. No, kysyin ja sain selville silti minne meidän tulisi mennä. :)

Tuollaisten ylläolevien ihmismassojen välistä pujottelimme oikeaan paikkaan ja osittain siis kulkueiden välissäkin joutui kulkemaan koska kadut olivat niin täynnä populaa ettei mitään tajua!

Kun saavuimme camarotteen siellä oli jo melkoisesti ihmisiä. Hiukan vähemmän vain kuin tuossa vasemmalla olevassa kuvassa. Suunnistimme tiskille suoraan koska matkalla oli tullut jano. Tässä camarotessa juomat kuuluivat hintaan ja ruoasta piti maksaa. Aika pian ekojen oluiden jälkeen kävimmekin syömässä kanapiirakat (voitaikinan sisällä kanaa ja tämä paistettuna öljyssä) sekä ranskalaisia. Salaateista ei ollut tietoakaan! Ruoka oli kuitenkin hyvää ja sen jälkeen maistuikin jälleen juotavat sekä bändien katselut, kuuntelut ja bailaus.

Seuraavassa kuvia tunnelmista:

Kuvista näkee että jonkin verran erilaisia asuja oli sentään kulkueilla jotka koostuivat bändien faneista.

Kuvasin myös joitakin videoita mutta en saa niitä täällä ladattua jostain syystä youtubeen. Kokeilen sitten kotona uudelleen ja lisäilen myöhemmin.

Seitsemisen tuntia jaksoimme karnevaalihumua mutta sitten alkoi kunto pettää. Lämpö ja meteli taisivat tehdä tehtävänsä sillä kovin paljon en jaksanut juodakaan eli se ei syynä hyytymiseen.

Tässä vielä lisää kuvia iltapäivältä ja alkuillalta:

AraKetu

Papa

sakkia kadulla ja kamarissa

Papan bändiä

Iltahämärissä lähdimme sitten sankan joukon välistä kulkemaan kohti hotellia joka ei onneksi ollut kovin kaukana mutta voitten uskoa että tuossa väkijoukossa oli melkoista pujottelemista sinne meno. Onneksi viimeiset parisataametriä oli jo hiukan väljempää!

Todella mainion päivän päätteksi olin aika väsynyt mutta koska hotellimme oli niin lähellä Campo Grandea niin tokihan mekkalat sinnekin kuuluivat. Nukkuminen oli seuraavan yön aika katkonaista mutta hyvällä mielellä kuitenkin.

Salvador - loppuviikko ja karnevaalien aloitus

Torstaina alkoivat karnevaalit. Ne sananmukaisesti valtasivat kaupungin! Aamupäivästä oli vielä aidan pystytystä ja kiivasta valmistautumista joka puolella mutta iltapäivällä bileet jyrähtivät käyntiin. Hotelliltamme on siis kivenheitto Campo Grandelle jossa yksi kolmesta karnevaalireiteistä kulkee ja meillehän kuuluu tietysti kaikki mekkala joten osallistumme joka tapauksessa karnevaaliin vaikka emme haluaisikaan. No me kyllä haluamme joten ei haitta metelit meitä!

Perjantaiaamuna tosin huomasimme viiden maissa että haittaa se meteli kun pesuauto kiersi katua pesemässä ja oli harvinaisen kovaääninen! Samoin naapureiden kotiinpaluu eri aikoina (eli jälkimmäisellä ei avainta..) aiheutti kovaa jytinää oven paukutuksen muodossa. Oven pielessähän on myös soittokello mutta kuka sitä nyt huomaa aamuyöstä...

Satama (ylläoleva kuva) taisi olla niitä harvoja paikkoja missä karnevaaliin ei valmistauduttu sen kummemmin ulkoisesti. Toripaikalle (Mercado Modelolle) oli kyllä kojuja tullut lisää että ehkä se oli se muutos mutta saattoi johtua myös suuren risteilyaluksen satamaan tulosta.

Seuraavassa kuvia karnevaalitunnelmista niiden alkaessa:

Oikealla olevassa kuvassa näkyy myyntikojukujaa ja yksi esiintyjien rekoista joilla näyttää olevan täällä sellainen asema että voivat olla ja pysäköidä ihan mihin vain.

Eniten täällä myydään kaljaa, niitä myydään joko kojuissa tai ihan vain styroksilaatikoista jäiden seasta. Ja tosiaan jos kalja ei ole jääkylmää niin siitä saa ja pitää valittaa! Mun kurkku kyllä huomasi että kaikki juomat täällä ovat jääkylmiä. Toki kojuista sai myös ruokaa, salgaadoja, juustoja yms. Kaikenlaisia rihkamakauppiaita, tupakkakauppiaita ja muita taas kiersi lähinnä kävellen yleisömeressä jota riittää!

Vasemmalla oleva kuva on otettu torstaina alkuillasta jolloin meno oli vielä aika odottavaa ennen kahdeksaa illalla kulkueen starttipaikalla. Perjantaina oli myös samameininki mutta lauantai-iltana ja päivälläkin jo alkoi porukka liikkua aikaisemmin kohti tapahtumapaikkoja. Katselimme paikallistelevisiota ja näimme sieltä että Barrassa oli hurjasti porukkaa jo torstainakin iltapäivällä. Tällaiselle hiukan ahtaista paikoista kärsivälle se ei ole ideaalisin paikka bailata joten Campon tungokset riittivät meille! Pelourinhossa näytti olevan vähemmän tungosta kuin täällä joten sielläkin voisi karnevaaleilla viihtyä hyvin. Sinne on vain matkaa ja nyt kun tiet ovat suljettu monin paikoin niin takaisin paluu sieltä voisi olla kurjaa iltamyöhällä. Teen sunnuntaista oman postauksen koska kuvat eivät tykkää nyt latautua enää tähän.

Salvador ja alkuviikon kuviot

Jokainen aamu saamme nauttia ruhtinaallisen aamupalan eikä todellakaan tarvitse päivää aloittaa tyhjin vatsoin tai miettimällä mihin menisi aamupalalle. Aamukahvista sen verran että koska maito on lämmitettyä niin saan 2/3 mukilliseen kahvia 1/3 maitoa ja on ihan juotavaa. Kuppeja menee aamuisin 2-3 koska eivät ole täällä mitään isoja mukeja.

Maanantaina kävimme aamupäivällä vihdoin  uimassa meressä. Porukkaa oli paljon paljon vähemmän nyt rannalla kuin edellispäivänä. Vesi oli aivan älyttömän lämmintä eli eihän se pitkäksi aikaa virkistänyt mutta vähän kuitenkin.

Hiekkataitelija taisi haaveilla jostakin tai sitten vain käytti vieressä olevia naisia mallinaan taideteokselleen.

Päätimme kivuta rannalta ylös kotikadulle joten siinä se uimisen virkystäminen sitten menikin. Poikkesimme matkalla kahvilassa ja olihan se taas hankalaa tulla ymmärretyksi kun yhteistä kieltä ei löytynyt. Aivan uskomatonta miten vähän täällä on englannin kielen taitoisi, ei juuri ollenkaan. Itsekään kun en ehtinyt muutamaa lausetta enempää portugeesia opiskella..

No saimme kuitenkin kupin kahvia ja palan mansikka-mutakakkua vaikka niitä piti olla kaksi. Molemmat olivat muuten älyttömän makeita joten kahdelle ihan riittävästi.

Kotikatumme alkaa näyttää joltain sotaan valmistautuvalta kadulta. Kokoajan nousee uutta levyä pihojen suojaksi aitojen eteen.

Alla kuvat kadusta ja aidoista.

 Rakentamiset jatkuivat joka puolella myös tiistaina, keskiviikkona ja vielä tortainakin. Tässä joitakin kuvia Campo Grandelta joka on ihan hotellimme lähellä ja jossa aiomme paljon viettää karnevaaliaikaa. Oikealla olevassa kuvassa saattaa olla tuleva katsomopaikkammekin.

 Tiistaina lähdimme hommaamaan Barra shoppingista lippuja karnevaaleille. Seikkailimme aikamme ympäriinsä ja auttavalla portugeesilla (muutamalla sanalla) sekä elekielellä löysimme lopulta paikan josta lippuja sai ostaa.

Lipputoimistossa ensimmäiseksi vastaan tuli jälleen vain omaa kieltä puhuvia eli asiamme ei meinannut edistyä. Pian eräs poika kuitenkin lähti hakemaan englanninkielen taitoista tyttöä mutta siinä välissä eräs nainen sanoi voivansa auttaa meitä. Hienosti hänen välityksellään kaikki sujuikin. Jostain kumman syystä halusivat meidän menevän vain camarotteen jossa on täysihoito ja nimenomaan Barrassa. Saimme naisen kanssa useampaan kertaan sanoa että halusimme Campo Grandelle ja pelkillä juomilla, ei ruokaa. Kun suomalaiset lähtee juhlimaan niin eihän siinä ruokaa tarvita! :) Ei vais, olen itse vähän ruokaongelmainen joten valkkailen aikalailla ruokia ja siksi syömme oman pään mukaan ja nautimme camarotessa vain musasta, fiiliksestä ja juomista. Liput maksoivat (mun mielestä) paljon eli 440 realia meiltä kahdelta eli noin 90 e/hlö - joo onhan siinä juomat mutta mun juomiset tiedetään joten...

Lopulta saimme lipukkeen jolla saisimme noutaa paidat ja liput eri ostoskeskuksesta! Aikas pimeetä touhua mutta minkäs teet. Päätimme jättää sen homman seuraavaan aamuun ja menimme ajoissa hotelliin sillä kurkkuni oli hieman kipeänä ja yskitti, ettei ois vähän lämpöäkin pukannut...

Keskiviikkoaamuna nappasimme aamupalan jälkeen taksin jolla hurautimme noin 11 km päähän hakemaan lippuja ja paitoja. Pienen etsimisen jälkeen löysimme kielitaitoisten nuorten avulla oikean paikan ja vihdoin saimme tarvitsemamme! Lippu/paitatoimistossa sattui olemaan ystävällinen englanninkielen taitoinen tytteli joka neuvoi meitä hienosti, opasti lähes kädestä pitäen ompelijoiden luo jossa saimme kokeilla paitoja jos jotain pitäisi korjata. Korjaus olisi kuulunut hintaan mutta tyydyimme paitoihin tuollaisinaan, tehdään itse tarvittavat korjaukset...

Onnistuneen reissun jälkeen palasimme taksilla hotelliin ja päätimme ottaa päikkärit tai ainakin huilata ennen Pelourinhoon lähtöä. Sinnekin päätimme mennä taksilla ja kävellä pois jos jaksaisimme. Tiesimme nimittäin vanhan kaupungin korkeuseroista jo. Tiesimme myös Pelourinhon kauneudesta mutta se yllätti silti upeudellaan. Seuraavassa kuvia upeasta paikasta:

kirkkoja riittää, tässä yksityiskohtia hieman

karnevaalimainontaa

esiintymislavaa nousi tännekin

Olodum koululaisia - hyvin sujui soitto!

baijaana houkuttelemassa ostoksille

tytöt tanssiharkoissa

pikkucapoeiristat huutelivat tytöille

posetusta kaupan teon jälkeen

kuva kertonee mistä on kysymys eli Olodumin koulu

katukuvaa

Pelourinhon "matkailumainoskirkko"

ihania huiveja näyttävästi esillä

"kotimatkalla"törmäsimme jo kulkueeseen

yksi vaunukin oli (anteeksi epäselvä kuva)

Upean iltapäivän päätteksi kävelimme hotelliin eli ihan pelkäksi taksilla ajeluksi ei tämäkään päivä mennyt. Huomenna alkaisi karnevaalit!