Keväinen Riviera, Nizza ja Monaco

Promenade de Anglais

10. - 14.4.2016
Bonjour! Näin tervehdittiin jo passintarkastajia Nizzassa. Saavuimme sunnuntaina aamulla yhdeksän kieppeillä norskin koneella Nizzan kentälle ja nappasimme taksin keskustaan koska matka ei ollut pitkä, noin 7 km. Matka oli merenrantaa lähes kokonaan eli voitte kuvitella fiiliksen taksissa istuessa ja maisemia katsellen. Maksu oli aika kallis tuolta matkalta eli 37 euroa, kalliimpi kuin Suomessa! Joku siis kotimaassakin vielä halvempaa. Kymmenen maissa olimme hotellilla jonne jätimme laukut säilytykseen kun huone ei ollut vielä valmis. Vähensimme hiukan vaatetta ja lähdimme liikkeelle.

Oli ihana kävellä auringossa koneessa istumisen jälkeen. Suuntasimme heti lähellä olevalle kukkatorille ja siitä sitten rantakadulle nauttimaan merestä ja auringosta. Hotelliamme vastapäätä on puistikko Albert 1er, eli saman niminen kuin hotellimmekin, jossa vietimme myös osan aikaa huonetta odotellessamme. Kävimme ennen hotellihuoneen peräämistä pizzalla ja  se oli niin iso että pakko oli puolet napata iltaruoaksi kun ei jaksanut millään syödä. Pizza maksoi noin 15 euroa täytteistä riippuen.

Kun saimme huoneen niin ensin teimme siitä "kodin" ja sitten huilasimme tunnin verran kunnes mieli veti taas kadulle. Huilin aikana kotin laittaa kaverini puhelimen kuntoon kun ei päässyt sillä mihinkään. Lopulta puhelin alkoi toimia, vaikka en ole varma mitä sille tein.

Suuntasimme päiväkävelyllämme vanhaan satamaan. Olipas siellä melkoisia jahteja! Itse rakasta purjeveneitä joten ne sykähdyttävät sydäntäni enemmän kuin miljoonajahdit. Pääsin nauttimaan paitsi purjeveneistä niin myös ensimmäisestä oluesta tällä reissulla. Kävelimme lyhyempää reittiä takaisin sillä kaverilla kengät hiersivät rakot kantapäihin. Harmiksemme apteekitkin kaikki olivat kiinni sunnuntaina emmekä saaneet lisää laastareita irronneiden tilalle.

Kuuden maissa olimme siis jo hotellissa ja enää ei poistuttu sieltä illalla sillä olimme heränneet aamulla ennen kello kolmea.

Kukkatorilta

Hotel Albert 1er

Albert 1. puisto ja Massenaa

Koko seuraavan päivän menimme ympäri kaupunkin. Aamu aloitettiin aamupalalla leipomokahvilassa ja halvalla päästin sillä cappuccino juusto-kinkkutoustilla oli vitosen. Seuraavaksi suuntasimme antiikkitorille jossa aikaa menikin jokunen tunti. Kävimme myös postissa ja kaupassa, poikkesimme huoneessa kirjoittamassa parit postikortit. Suuntasimme sen jälkeen rantakadulle koska kaveri halusi Hard Rock cafeeseen kun ei ollut koskaan käynyt. Päädyimme lounastamaan siellä ja minä söin kanasalaattia, kaveri artisokka-pinaattikeittoa. Syönnin jälkeen shoppailimme  jotain pientä paikan myymälästä. Kävelimme rantakatua eteenpäin, istuskelimme välillä  ja sitten vielä kävely takaisinkin nautiskellen merestä, auringosta ja tunnelmasta.

Massenan toiselta puolen

Albertin puiston karuselli

Promenade des Anglaisilta jatkoimme matkaa Massena-aukiolle ja sieltä ostoskadulle. Emme shoppailleet lopulta mutta kiertelimme kyllä katselemassa kaikenlaista. Päädyimme lopulta ravintolakadullekin mutta jätimme sielläkin baarit väliin sillä huoneessa oli 1.5 litrainen viinipullo odottamassa. Illalla viiniä juodessa ja höpötellessä kello hurahtikin 11 ja rupesimme nukkumaan. Viiniä jäi lasilliset vielä seuraavallekin päivälle ja tarpeeseen tulikin Monacon reissun jälkeen.

The Satama, Monaco

Monte Carlon Casino

Tiistaiaamuna respan tyttö neuvoi meille bussin ja junan Monacoon kun teimme lähtöä aamiaiselle. Suoraa aamupalalta emme vielä kuitenkaan startanneet vaan poikkesimme vielä huoneessa pikaisesti ennen lähtöä. Kävelimme vanhaan satamaan sillä päädyimme bussiin menomatkalla joka kestäisi noin tunnin. Toppasimme ensimmäiselle pysäkille Notre Damen kirkon lähelle mutta sattumalta huomasin että pysäkillä luki lapussa pysäkin olevan käytössä alkaen 14.4.16. Siispä nopeasti tien yli toiselle puolelle jossa bussi nro 100 jo olikin. Emme mahtuneet heti istumaan mutta se ei kovasti edes haitannut kun maisemat olivat ikkunasta niin mahtavat. Bussi Monacoon maksoi 1.50 euroa suuntaansa, eli saman kuin paikallisbussit muutenkin.

Vajaan tunnin päästä olimme perillä formularadalla. Voi jestas sitä satamaa ja niitä jahteja!!!  Ei oikein osaa sanoin kuvata sitä paikkaa. Jos Dubaissa haisee raha niin tuolla haisee myös mutta ei samalla pröystäilevällä tavalla vaan hienostuneemmalla ja vanhanaikaisella tavalla. Satamalaiturilta suuntasimme kohti Monte Carlon Casinoa mutta eksyimmekin vahingossa ensin ruhtinatar Gracen japanilaiseen puutarhaan. Se olikin mainio paikka, vihreä keidas keskellä sykkivää kaupunkia. Oli ihan hassua miten rauhallista siellä oli vaikka ihan lähellä meni toinen toistaan upeampia murisevia kiiltäviä urheiluautoja.

Puistorauhoittumisen jälkeen nousimme Casinon mutkaa kohti ruhtinaskunnan rinteitä tallustellen. Matkalla törmäsimme mielenkiintoisiin kauppoihin kuten Ferrari, Rolls royce ja Bentley. Samaisia autoja näimme pitkin matkaa ihan ajossakin. Tiesimme minkä näköinen Casino-rakennus oli ulkoa mutta oli se - todellakin vielä hienompi kuin kuvissa. Hetken sitä ihailtuamme lähdimme laskeutumaan takaisin sataman suuntaan maisemia ihaillen. Albertin linnaa tyydyimme katselemaan kaukaa.

Kävimme syömässä kello 14 maissa vaikka lounasaika oli loppumaisillaan. Ruoka oli kohtuuhintainen vaikka rikkaiden paratiisissa olimmekin. Söin risoton pestolla ja mozzarellalla, kamu söi pastaa parsalla, tomaatilla ja mozzarellalla. Ihan hyviä olivat mutta ei erikoista kuitenkaan. Noin 14 euron paikkeilla olivat molempien ruoat. Olimme ravintolan viimeiset lounasasiakkaat ja tarjoilija oli meidän kanssa jo hitusen kärsimätön. Neuvoi kuitenkin vielä mistä löytäisimme ravintolan vessan ja odotti kärsivällisesti että poistuimme, hyvästellen kohteliaasti.

Ruoan päälle etsimme rautatieaseman jossa seikkailimmekin hetken ennen kuin löysimme lipputoimiston. Juna Nizzaan maksoi 3.90 e. Jännäsimme osaisimmeko jäädä oikealla pysäkillä pois sillä mitään kuulutuksia junassa ei ollut. Jälleen totesimme että kysyvä ei tieltä eksy ja pääsimme onnellisesti perille. Päkiät huusivat hoosiannaa kun kävelimme vielä rautatieasemalta hotellille, juoden yhdet oluet janoomme katukahvilassa.

Illalla emme jaksaneet enää mihinkään vaan huilasimme huoneessa keräillen voimia uuteen päivään.

Luostarin puisto

Näkymät puistosta rinnekaupungille

Keskiviikko oli tarkoitus viettää taiteen parissa. Aamiaiset syötyämme tiedustelimme respasta bussin numeroa Matissen museoon Cimieziin. Opaskirjasessammekin jotkit numerot oli mainittu mutta ne eivät enää pitäneet paikkaansa. Myöskään respan neuvoma pysäkki ei pitänyt paikkaansa. Tai tulihan oikean numeroinen bussi pysäkille mutta se oli menossa toiseen suuntaan. Kuski näytti meille kuitenkin oikean pysäkin ja kauan ei siellä tarvinnutkaan odottaa kun vihdoin saimme kyydin.

Matissen museo

Luostarin sisäpihan vanha kaivo

Jäimme hieman päätepysäkkiä aikaisemmin kyydistä koska halusimme kävellä osan matkaa aamupäivän auringossa. Perillä istuimmekin ensin museon puistikossa olevaan kahvilaan jäätelöille ja huokasimme hetken ennen taidenautintoa. Opaskirjamme kertoi että museo olisi ollut ilmainen mutta sitä se ei ihan ollut. Ilmaista olisi ollut aikaisemmin talvella mutta huhtikuussa oli alkanut juuri niin sanottu high season ja maksu siis otettiin. Maksu oli 10 euroa mutta lipukkeella pääsi myös muihin museoihin 48 tunnin aikana eli ei ollut kovin kallista.

Matissen vieressä olisi ollut arkeologinen museo ja vähän vilkaisimme raunoita ohikulkiessamme mutta sisälle sinne emme poikenneet sillä molemmat meistä on nähnyt todella monta arkeologista museota jo aiemmin.

Matissen jälkeen istuksimme hetken oliivilehdossa jossa tuntui olevan kovasti perheitä ja kaiken ikäisiä muitakin aikaa viettämässä. Me ihmettelimme vain että koska lapset kävivät koulua kun paikalla tuntui olevan todella paljon kouluikäisiä lapsia.

Eglise Fraciscain kirkko oli myös aivan oliivilehdon vieressä ja menimme tutustumaan siihen, sekä kirkon vieressä olevan luostarirakennuksen museoon. Emme tosin kiivenneet luostarimuseon yläkertaan jossa näyttely olisi jatkunut vaan tyydyimme vain alakertaan ja sisäpihaan. Kirkon edustalla istuksi pappa pyörätuolissa ja hänen "työnään" oli kertoa tällaisille turisteille kuin me jotta mitä kannattaa katsoa. Ilman tuota pappaa emme olisi tienneet upeasta puistosta luostarin vieressä. Puistosta oli nimittäin aivan huikaisevat maisemat kaupunkiin joka suunnalle!

Kun palasimme kaupunkiin niin sattui pieni haaveri: Reissukaverini kompastui bussista noustessa niin että hänellä oli molemmat kädet hieman kipeänä ja polvikin sai iskun. Onneksi mitään murtumia tai edes haavoja ei kuitenkaan tullut vaan hän selvisi mustelmilla. Minä en ehtinyt tapaturmaan kunnolla edes havahtumaan kun paikallinen pienen pieni nainen oli jo nostamassa häntä ylös maasta. Yhteistä kieltä meillä ei hänen kanssaan ollut mutta tuo nainen ja yksi toinenkin olivat kovin ystävällisiä ja huoleistuneita jotta miten kaverini kävi. Näin jälkikäteen ihan jo naurattaa miten tuo pikkuruinen vanharouva yritti kovasti auttaa. Meillä jäi tuosta tapaturmatilanteesta positiivinen kuva paikallisista. Toki muutama kopeakin tavattiin mutta pääasiassa kohtelu oli todella ystävällistä, avuliasta ja kohteliasta.

Pienen välikohtauksen jälkeen kävimme syömässä iltapäiväaterian viineineen ravintolakadulla. Nautimme iltapäivän ja alkuillan tunnelmasta ja vetäydyimme huoneeseemme rentoutumaan. Viiniä, teetä ja keksiä sekä makoisaa mandariinia oli iltapalamme.

Kotiinlähtöaamuna olimme päättäneet, että syömme aamiaisen hotellin ravintolassa. Aamiainen maksoi 12 euroa henkilöltä ja buffetissa oli ihan riittävästi tarjolla ruokaa vaikkakin vihannekset puuttuivat. Hedelmiä sentään oli, muutakin kuin purkkihedelmäsalaattia.

Pidimme huoneen aina kello 12 asti eli pakkasimme aamiaisen jälkeen rauhassa ja otimme rennosti koko aamupäivän. Meillä oli kovasti aikaa kaupungilla oloon sillä lento lähtisi vasta 20.10.

Luovutimme huoneen ja tuossa yhteydessä saimme kuulla että pitää maksaa kaupungin vero vielä aamiaisen lisäksi. Vero teki 6 euroa henkilöltä eli ei ollut mikään kamala mutta olisihan tuo ollut kiva tietää etukäteen! Saimme laukut laukkuhuoneeseen ja lähdimme rantakadulle. Päätimme viettää tunnin kympin maksavassa kaupunkijunassa. Tuo minijuna veikin meidät mukavasti vanhan kaupungin ja vanhan sataman kierroksien jälkeen linnakkeelle ylös jossa emme olleet ehtineet käydä lomapäivien aikana. Linnakkeella oli pieni tauko jotta ehti ottamaan kuvia upeasta kaupungista ja enkelien lahdesta niin kuin ranta-aluetta tuolla kutsutaan.

Ajelun jälkeen mietimme ruokapaikkaa ja päädyimme menemään uudelleen Hard Rock Cafeeseen koska siellä oli terassilla vielä paikat meille. Olimme yhdellä terassilla jo käyneet istumassa ja listaa katsomassa mutta koska kukaan ei meitä siellä noteerannut vaan kävelivät vain ohi jatkuvasti niin lähdimme sieltä pois. Saimme melkoisen odottelun jälkeen lopulta ruokamme ja juomamme jotka olivat kuitenkin jälleen maistuvia. Ei siis ollut huono ruokapaikkavalinta. Ruokailun jälkeen lompsimme hiljokseen hotellia kohti hakemaan laukut ja istuksimme vielä laukkujen kanssa puistossa ennen kentälle lähtöä.

Olimme etukäteen selvittäneet lentokenttäbussia mutta sekään ei pitänyt paikkaansa. Jälleen yhden bussikuskin opastamana löysimme kuitenkin nopeasti oikean pysäkin, joka oli rantaväylän varrella, ja maksoimme kyydistä terminaali kakkoseen 6 euroa. Olimme hyvissä ajoin kentällä todetaksemme että lentomme oli arvioitu lähtevän tuntia myöhemmin kuin alunperin oli aika.

Aika meni kuitenkin suht nopeasti kentällä, vaikka väsy meinasikin tulla, ja arvioitu lähteaika piti kutinsa. Olimme liikkeellä pelkillä käsimatkatavaroilla joten meillä ei mennyt aikaa laukkujen odotteluissa kentällä. Tuon, ja muiden Tampereelle menevien matkustajien, ansiosta ehdimme bussiin jonka oli määrä lähteä 1.30. Olimme bussipysäkillä vasta 1.35 mutta onneksi oli ruuhkaa jotta ehdimme ja pääsimme lähemmäksi kotia aamuksi.

Voin lämpimästi suositella Nizzaa lomakohteeksi pidemmäksikin aikaa kuin mitä me olimme. Erityisesti kaupungista jäi mieleen sen siisteys ja että täältä puuttuivat kokonaan ravintoloiden sisäänvetäjät, näistä olin erityisen onnellinen.Toivon palaavani tänne joskus vielä uudelleen!