Teneriffan Puerto de la Cruz

Viikon aurinkokylpy 31.1. - 6.2.2016

Kohti merta hotellilta

Kävimme nauttimassa viikosta auringosta tällä kertaa vanhassa tutussa suomalaiskohteessa. Teneriffalla olimme käyneet aiemminkin joskus vuonna kivi ja kirves mutta Puertto ei ollut kuin päiväseltään tuttu entuudestaan. Valinta osoittautui hyväksi sillä kaupunki on kaunis, ja täällä on vielä jotakin aitoakin jäljellä vaikka turisteja kaikkialla onkin.

Nautimme viikosta leväten, aurinkoenergiaa kroppaamme keräten. Liikunta oli lähinnä kävelyä ja sitä harrastimmekin tuntitolkulla päivittäin. Mies kävi myös juoksulenkeillä urheasti mäkisessä maastoa kuntoa kasvattaen. Uimaan pääsimme toki myös mutta oma olkapääni ei kovin paljon uintia sallinut eli meni pitkälti vesijumpan ja polskuttelun puolelle. Lämpötilat olivat koko viikon 20 - 25 astetta. Aivan kokoaikaisesti aurinko ei kuitenkaan paistanut mutta muutama täysaurinkoinen päiväkin saatiin ja varsin mukavaa oli että yksi näistä oli perjantaina eli poislähtöä edeltävänä päivänä. Sai siis vielä viimeiset lämmöt nahkaansa ja mieleensä kerättyä.

Tarviiko edes selittää? 

Meri, sitä tällainen sisämaanasuja tarvitsee aina välillä tosi paljon. Sitä ei ehkä ymmärräkään sellainen joka asuu meren vieressä tai lähellä. Sen tuoksu jo voimaannuttaa mieltä. Uimaan noihin tyrskyihin ei ollut asiaa ja punainen lippu liehuikin kiellon merkiksi lähes jokaisena päivänä.

Palmuilla kylmä?

Olisiko ollut käsityökaupunginosa? Näihin törmäsimme heti ekana päivänä kävelylenkillämme rantakadun tuntumassa. Oli ilahduttava ja piristävä näky, ainakin näin käsitöistä tykkäävälle.

Lomatunnelmaa

Valkoisia hiekkarantoja ei ollut mutta kyllä nämäkin ajoivat asiansa varsin mainiosti. Suojaisalla rannalla pääsivät halukkaat uimaankin. Itse tyydyin tällä kertaa tosiaan vain altaassa uimiseen.

Lempikukkaseni

Aivan ihania kukkia oli joka puolella kaupunkia ja tämä kuvassa oleva yksilö oli meidän parvekkeemme alapuolella. Ihastuin näihin kukkasiin jo aikanaan pelkän kuvan perusteella ja lopullisesti Madeiralla käydessäni kun näin niitä siellä luonnossa kasvamassa ekan kerran.

Normireitti alakaupunkiin

Rappusia, niitä piisasi. Ei tullut laskettua paljonko niitä oli mihinkäkin suuntaan mutta paljon. Olivat kyllä kivasti rakennettuja eli harvoin oli kovin pitkää matkaa pelkästään rappuja ilman tasannetta mutta sellaisiakin löysimme että tuntui jotta raput ei lopu koskaan, ylöspäin mennessä sellainen tunne toki helpommin tuleekin.

Makuuhuoneessamme oli kaunis taulu

Ikäväksemme emme päässeet yläkerroksiin vaan huoneemme oli 1. kerroksessa ja sinne kuului niin alakerran musiikki ohjelmailtoina kuin matkalaukkujen raahauskin matkustajavaihdospäivinä. Sinne kuului siis kaikki ja teki unista aika levottomia sekä katkonaisia. Varmaan olisivat voineet vaihtaakin huoneen jos olisi kysynyt mutta ei sitä nyt pienistä viitsi valittaa - suomalainen ainakaan, saksalainen varmasti olisikin valittanut. Näitä kahta kansallisuutta nimittäin hotellissa oli.

Näköalapaikalta alakapunkiin

Parque Taoro oli lähellä hotelliamme ja kävimme siellä katselemassa ihania maisemia. Täällä viihtyi useammankin tunnin verran ja niitä portaita, niitä riitti täälläkin.

Putous Taorossa

bongaa papukaija

Hotellimme 9. kerroksessa oli baari joka aukesi iltapäivällä klo 17. Yhtenä iltapäivänä kävimme sielläkin drinkeillä ja katselemassa maisemia. Baarimikkona toimi sama ystävällinen vanhempi setä joka tuntui olevan niin aamupalalla kuin allasbaarissakin ja sitten vielä täällä. Jokapäivä hänet näimme eli mahtoiko pitää vapaata koskaan?

Aamiasravintolaan ja allasbaariin menevä tie

Hotellimme oli monessa tasossa ja monessa rakennuksessa. Ylläolevassa kuvassa näkyy tie ravintolaan jossa tarjoiltiin aamupala, lounas ja päivällinen. Siellä sijaitsi myös allasbaari hotellin lämmitetyn uima-altaan läheisyydessä. Uima-altaita hotellissa oli neljä. Lämmitetty allas sijaitsi tuolla alhaalla puutarhassa ja oli myös katettu. Sen vieressä oli lasten allas. 5. kerroksessa sijaitsi yksi allas jossa myös kävimme kerran mutta siinä oli niin kylmä vesi että jäi kerraksi siinä vierailu. 10. kerroksen altaalla emme käyneet lainkaan koska se oli tarkoitettu vain nudisteille. Sieltä olisi ollut mainiot näköalat kyllä. Hotellissa tuntui olevan paljon pitkäaikaisia asukkaita, saksalaisia vanhempaa väkeä kaikki. Heillä oli aamuisin omat mukit ja osittain omat eväätkin kun tulivat aamiaiselle. Tunsivat myös kaikki toisensa eli juttua riitti kovasti heillä. Aika hauskaa toisaalta oli seurata että miten sitä voisi eläkepäiviään viettää lämmössä ja auringossa.

Puutarhan uima-allas

Santa Cruzista

Kävimme päiväseltään pääkaupungissa Santa Cruzissa. Paikallisbussi maksoi 5.24 e/ suunta ja matkaa tuli siis 40 km. Samainen matka täällä kotimaassa maksaa 10 e tietämillä ja ylikin pikavuorossa. Me menimme vakiolla ja palasimme pikavuorolla mutta hinta oli sama molempiin suuntiin. Pikavuoromme takaisin tosin muuttui hitaammaksi kun noin puolimatkassa bussista räjähti rengas keskellä moottoritietä alamäessä ja täydessä vauhdissa. Mitään ei onneksi sattunut vaan kuski ohjasi bussin hienosti tien sivuun. Me kökötimme bussissa, kun uloskaan ei päästetty, ja odotimme seuraavaa bussia. Se puolisen tuntia siinä meni kun seuraava auto tuli. Ihan kaikki ei mahtunut istumaan siinä bussissa heti alkuunsa mutta onneksi pian jäi osa siellä olleesta väestä pois ja kaikki saivat istumapaikat loppumatkaksi. Alla olevasta kuvasta näkee että olimme aika korkealla kun rengas räjähti. Onneksi sattui tuollainen maisema sentään kohdalle.

Renkaan puhkeemispaikalta

Tykkään erilaisesta ja perinteikkäästä arkkitehtuurista. Nautin siitä kun käytetään muotoja ja värejä rohkeasti. Niistä tykkään sisustuksessakin. Tuollaisessa ympäristössä tuntee jotenkin olevansa elossa ja tulee pirteä olo. Inhoan näitä kotimaassamme olevia samanmallisia ja samanvärisiä asuinkomplekseja.

Ihanan värikästä pikkukujalla

Hurmaannuin reissussa paitsi auringosta niin niistä kaikista kukkasista mitä siellä näin. Tähän lopuksi laitan jokusen kuvan kukista joita bongasin Sitio Litre -puutarhalta. Lähinnä orkedioita mutta muitakin toki siellä oli.